Likka, virallisesti Madde, on syntynyt keväällä 2014 ja tuli minulle saman vuoden joulukuussa. Neiti on väriltään ruskea hollantilainen ja omaa karvaa yli oman tarpeen. Luonteeltaan Likka on melko rauhallinen eikä juuri tee tuhojaan.
Likan otin silloisen hermeliini Hömpän, Petkelkannan Åhå, kaveriksi. Hömppä menehtyi äkillisesti, reilun 9 vuoden iässä, loppukesästä 2016. Parissa viikossa kävi selväksi, että Likka tarvitsee lajitoverin, olinpa siihen itse valmis tai en. Nuorehkon, pystykorvaisen uroksen löytäminen oli yllättävän hankalaa. Lopulta löytyi pentue, jossa oli vapaita poikasia.
Taloon saapui pikkuinen Jätkä, Savannas Max, syntynyt syksyllä 2016. Poika on väriltään royal tuxedo, luonteeltaan omapäinen ja tuholainen kaverinsakin puolesta.
Jätkä oli alusta asti hyvin utelias ja peloton. Likka puolestaan olisi halunnut tappaa moisen tunkeilijan. Alkoi parin kuukauden pituinen tutustuttaminen, jonka aikana Likka ei vielä hirveästi leppynyt. Yhteiselo alkoi näyttää mahdolliselta vasta, kun Jätkällä alkoivat hormoonit hyrrätä. Ja ne hyrräsivätkin siihen malliin, että kaneja pidettiin sitten erossa toisistaan Jätkän kastrointiin asti.
Jätkästä pitääkin kirjoittaa joskus lisää, koska onhan hän tähän mennessä onnistunut esimerkiksi murtamaan lannenikaman sekä jäämään jumiin jääkaapin alle.
 |
| Kaverukset joululomalla 2018 |
