keskiviikko 6. helmikuuta 2019

Juhlahetki

Aiheen piti olla jotain ihan muuta, mutta eihän tätä voinut jättää odottamaan.

Muotka eli Herra Haamu, arkajalkojen kuningas, kissa jonka rohkaistuminen on ollut hyvin hidasta. Seitsemän kuukautta siihen meni, mutta viimeinkin liikuttiin ihmistä kohden. Nopeammin kyllä poistuttiin paikalta, kun pahin nälkä saatiin taltutettua.





lauantai 2. helmikuuta 2019

Tassukansa osa 2

Loput talouden karvakavereista ovatkin sitten tilapäisasukkeja. Kanien asuttaessa olohuonetta, on loppu asunto jaettu kolmeksi alueeksi makuuhuone, pesuhuone ja sauna.

Makuuhuoneen asukit ovat Loru ja Koru. Tällä hetkellä likoilla on tiedossa tilapäiskodin vaihto, koska sauna-asukki pitäisi saada lähemmäs ihmistä.

 Koru


Loru

Pesuhuoneen valtias on Sabo. Rapsutuksia rakastava kolli, jota ei voida FIV-positiivisuutensa vuoksi tutustuttaa likkoihin.

Sabo

Sauna-asukkina on Muotka, myöskin FIV-positiivinen. Ahdistunut ja arka kolli tuli Sabon kaveriksi. Yhdistämistä on voinut suunnitella vasta viime aikoina, Muotkan erittäin hitaasti rohkaistuessa.

Muotka

Kissoista saisi aikaan pitkät tarinat. Jokaisella, kun on ollut omat haasteensa. Muotkasta varsinkin riittää kerrottavaa, sen verran haasteellista on yhteiselo ollut. 
 
Haasteista huolimatta Loru, Koru ja Sabo ovat jo päässeet etsimään omaa kotia. He löytyvät PESUn kodittomista.

maanantai 28. tammikuuta 2019

Tassukansa osa 1

Omina karvakorvina vaikuttavat PESUlta adoptoitu risteytys Likka ja pienirex Jätkä.

Likka, virallisesti Madde, on syntynyt keväällä 2014 ja tuli minulle saman vuoden joulukuussa. Neiti on väriltään ruskea hollantilainen ja omaa karvaa yli oman tarpeen. Luonteeltaan Likka on melko rauhallinen eikä juuri tee tuhojaan.

Likan otin silloisen hermeliini Hömpän, Petkelkannan Åhå, kaveriksi. Hömppä menehtyi äkillisesti, reilun 9 vuoden iässä, loppukesästä 2016. Parissa viikossa kävi selväksi, että Likka tarvitsee lajitoverin, olinpa siihen itse valmis tai en. Nuorehkon, pystykorvaisen uroksen löytäminen oli yllättävän hankalaa. Lopulta löytyi pentue, jossa oli vapaita poikasia.

Taloon saapui pikkuinen Jätkä, Savannas Max, syntynyt syksyllä 2016. Poika on väriltään royal tuxedo, luonteeltaan omapäinen ja tuholainen kaverinsakin puolesta.

Jätkä oli alusta asti hyvin utelias ja peloton. Likka puolestaan olisi halunnut tappaa moisen tunkeilijan. Alkoi parin kuukauden pituinen tutustuttaminen, jonka aikana Likka ei vielä hirveästi leppynyt. Yhteiselo alkoi näyttää mahdolliselta vasta, kun Jätkällä alkoivat hormoonit hyrrätä. Ja ne hyrräsivätkin siihen malliin, että kaneja pidettiin sitten erossa toisistaan Jätkän kastrointiin asti.

Jätkästä pitääkin kirjoittaa joskus lisää, koska onhan hän tähän mennessä onnistunut esimerkiksi murtamaan lannenikaman sekä jäämään jumiin jääkaapin alle.

Kaverukset joululomalla 2018

lauantai 26. tammikuuta 2019

Alku

Jostain pitää aloittaa. Välillä harkiten ja välillä harkitsematta.

Syksyllä 2015 innostuin lähtemään Pirkanmaan Eläinsuojeluyhdistys PESU ry:n aktiiviksi. Tätä oli kypsytelty jo pidempään. Adoptoin jopa silloiselle kanilleni kaverin, että sillä olisi muutakin seuraa kuin minä.

Keväällä 2017 aloitin PESU ry:n tilapäiskotina. Vieläkään en tiedä miksi päätöksen tein vai teinkö lainkaan. Yhtäkkiä pesuhuoneessani vain oli kuusi huonokuntoista kissaa hätämajoituksessa.

Tämä blogi on pidempään kypsynyt ajatus. Toivottavasti omat lemmikit ja PESUn hoidokit tuottavat sopivan määrän kirjoituksen aiheita.

Kanini Likka ja Jätkä