Pitkästä aikaa

Viime vuoden loppu meni laiskasti. Yritetään olla aktiivisempia tänä vuonna.

Tassuväessä on tapahtunut pieni muutos. Loppusyksystä Sabo jouduttiin nukuttamaan pois sen terveyden romahdettua.

Haamu ❤

Herra Haamu on ottanut isoja askeleita eikä takapakkiakaan ole juuri tullut. Salaiseksi aseeksi keksittiin raksut. Niiden perässä pystyy jopa ohittamaan käytävällä seisovan ihmisen.

Galasta, jonka lempinimeksi tuntuu vakiutuneen Pikku Widdupää, on kuoriutumassa läheisyyden kaipuinen kiukkupussi. Viereen tullaan kehräten ja puskien, pois lähdetään kiukkuisesti maukuen ja tassulla huitoen.

Tassukansa osa 4

Gala-neiti on ehtinyt olemaan talossa jo kolmisen kuukautta ja siirtynyt asumaan kollien seuraan.

Pieni ja pippurinen

Onneksi Gala oli ehtinyt olemaan alkueristyksessä jo toisessa tilapäiskodissa, koska kylppärimajoitus ei ollut neidin mieleen. Vääryydestä huudettiin kovaa ja korkealta, pitkin päivää ja yötä.

Oikea oppisesti apuna hyttysverkko. Onneksi kukaan ei halunnut aloittaa tappelua. 🙈

Kolleja ei uusi asukas juuri kuohuttanut. Herra Haamu vältteli moista sähisevää, suhisevaa ja murisevaa otusta. Mökön taktiikka oli mulkoilla murhaavasti sekä vastata murinalla ja sähinällä

Totuttelua. Pahvilaatikon kalautus toimi häiriönä, jos tuijottelu ja murina eivät meinanneet loppua.

Haamu ja Gala sopivat melko hyvin yhteen. Mökö sietää, muttei lähelleen oikein haluaisi.

Iso ja pieni iltatorkuilla

Mökkipupu

Oppi Öpikin rentoutumaan mökillä, tälläin kesän lopuksi.

Ab-kuuri numero 2 loppui kolmisen viikkoa sitten. Yksittäisiä aivastuksia tulee ajoittain. Nyt sitten mietin pitääkö viedä pian lääkäriin vai odottaa hetki vai vai... Lemmikit laskee verenpainetta.

Jännityksellä odotetaan myös lähteekö pojan väri tummenemaan talveksi. Korvien ja hännän tyvissä on valkoinen lisääntynyt koko ajan.

Väritystä oli kunnolla kevättalven aikaan

Voihan papana!

Kaninhoidollista ihanuutta mahtuu kuluvaan kesään hieman turhankin paljon.

Juhannusviikosta heinäkuun alkuun painittiin ummetuksen kanssa.

Kanin suolisto toimii periaatteella, että pitää syödä jotta papanoi. Syömättömyys lopettaa papanoinnin, samaten papanoimattomuus lopettaa syömisen. Vuorokausi syömättä tai papanoimatta on hälyttävää. Asian vakavuuden ymmärtää ehkä parhaiten kanin nukutuksen ohjeistuksista. Kani saa syödä nukutukseen asti ja syöminen pitäisi aloittaa mahdollisimman pian heräämisen jälkeen.

Likan pitkä karva on ennenkin aiheuttanut ongelmia kevään suuressa karvanvaihdossa. Turkin leikkaus hyvissä ajoin estäisi pahimmat ongelmat, josko sen nyt oppisi.

Isot papanat ovat melko hyviä, pienet ihan hirveitä 

Eläinlääkärillä käytiin hieman apuja ja kipulääkettä hakemassa. Tukiruokinnan aloitus oli hyvin lähellä, mutta onneksi on kesä ja voikukkaa.

Ongelmainen päätähti karvoinen

Ja vähän vähemmillä karvoilla

Kun Likan papanointi saatiin kuntoon, vietettiin pari viikkoa ilman häiriöitä.

Sitten Öpi aivasti. Kanin ei pitäisi aivastella kuin satunnaisesti. Öpi aivasteli useamman kerran päivässä, aivastukset olivat kaiken lisäksi räkäisiä. Jälleen lääkärireissu.

Diagnoosi oli ylähengitysteiden bakteeritulehdus. Nyt on 14 päivän  antibioottikuuri puolivälissä ja yhä pärskitään jonkin verran. Toivottavasti pärskintä loppuisi pian, ettei tarvitsisi mennä uudestaan klinikalle käymään.

"Ei me mitään sairastella"

Päiväunia

Miten tästä viitsii liikkeelle lähteä?

Bonuksena Sabon spesiaalivarvas, luultavasti synnynnäinen epämuodostuma. Varvas lyhyt ja jäykkä.